Matkustusblogi

Uuden kuljettajan jälkeen blogivuorossa on satunnainen matkustaja, joka kulkee vuoroillamme milloin missäkin, lyhyitä ja pitkiä matkoja.

Ouluun on pitkä matka (23.10.2017)

Jos lähtee eteläisestä Suomesta, saa matkustaa koko päivän. Satunnainen matkustaja hyppää linjuriin ennen aamuyhdeksää ja valmistautuu tekemään matkaa täyden työpäivän ajan. Tilaa näyttää olevan: viereen mahtuu eväskassi ja työreppu, josta läppäri sujahtaa polville – ja nettiyhteyskin toimii. Sähköpostinvaihdon tuiskeessa satunnainen matkustaja ehtii tuskin huomata kauniisti kellastuneita koivuja ja Heinolan keskustan siltatyömaata. Ajoissa ollaan, vaikka tietyöt pistävät matelemaan pitkiä pätkiä.

Matkustaja on osannut varustautua kelpo eväin, eihän hän ole ensi kertaa matkassa. Joutsan kohdalla omena on kaluttu rankaan asti ja vesipullon korkki on avautunut muutaman kerran. Jyväskylään tullaan hyvissä ajoin, joten satunnaisella matkustajalla on aikaa verrytellä koipiaan ja hakea mukillinen tuoretta kahvia. Matkakeskuksen kahviloissa käy puolen päivän hyörinä, mutta jonottamiseen ei silti tuhraannu aikaa. Samaan aikaan toisaalla kuljettaja ahkeroi rahtipakettien kanssa, jotta kaikki tarpeellinen saadaan kyytiin.

Jyväskylästä matka jatkuu uuden kuljettajan viemänä. Satunnainen matkustaja ryhtyy läppärinsä suursiivoukseen ja poistaa armotta niin sadat turhat kuvat kuin kansioihin ansiotta roikkumaan jääneet asiakirjat. Työ tempaa hänet mukaansa, mutta onneksi hän muistaa välillä vilkuilla jylhiksi käyneitä keskisuomalaisia maisemia. Sumun keskellä ruskapuut peilautuvat tyynenharmaaseen järvenselkään.

Koululaisia ja opiskelijoita tulee ja menee. Rollaattorimies antaa kuljettajan nostaa ajopelinsä ruumaan ja kiipeää etupenkkiin. Alkuiltapäivän autuas arki käy painamaan satunnaisen matkustajan silmäluomia. Pihtiputaalla hän havahtuu: Näkyisikö keihäänheittäjäpatsasta? Onko se reitillä? Vain opaskyltti osuu matkustajan silmiin. Hän toipuu pettymyksestään viimeistään Pyhäsalmen keskustassa, kun auto ajaa mennen tullen Helena Takalon hiihtäjäpatsaan vierestä. Vaan eikö Helenaa palele, kun hän joutuu hiihtämään ilman vaatteita?

Pyhäsalmen Matkahuollon pihassa kuljettaja kuuluttaa palveluista. On kahvia ja pullaa, toilettia ja jaloittelupihaa. Satunnainen matkustaja kahmii mukaansa sämpylän ja kahvin ja asettelee ne eteensä. Maistuuko kahvi koskaan niin hyvältä kuin tien päällä? Matkustaja yrittää saada murustelun minimiin ja sulloo roskat pahvimukiin.

Iltapäivän tunnit vierähtävät taas sähköpostin ja sen vielä sosiaalisemman median parissa. Kello tulee puoli viisi. Oulu häämöttää jossain sumun keskellä. Satunnainen matkustaja lähti aamulla Etelä-Suomesta, ja nyt hän on perillä pohjoisessa kaupungissa. Täällä kaikki on toisin: lehdet keltaisempia, pyöräilijät vauhdikkaampia, puhe mukavammin korvaan sointuvaa. Tällä kertaa työ on se hyvä syy saapua Ouluun, seuraavalla kerralla on kenties loman aika. Tärkeintä on olla matkalla, onnellisessa välitilassa.